|
Helsinki 18.12.2005
Ikää 1 v. 9 kk
18.12.2005 Helsinki
Ikää 1 vuosi 9 kk
|
| |
Uros
Male |
Syntymäpäivä:
Date of birth: |
26.03.2004 -
1.10.2011 |
| |
FIN22549/04 |
Väri:
Color: |
Musta merkein
Black and Tan |
|
Lonkat |
Kyynärät |
Silmät |
Polvet |
T4/THS - TgAA |
|
- |
- |
- |
- |
- |
|
Omistajat:
Owners: |
Upi
Kuosmanen, Vantaa |
Artulle oli tullut pippeliin paha bakteeritulehdus, joka aiheutti
lopulta massiivisen verenvuodon, omistaja oli päättänyt,
ettei Artun tarvitse enää kärsiä kivuista.
Eläinlääkärit olivat toki päätöksen teossa mukana.
Eläinsairaalan eläinlääkäreiden kanssa oli tapauksesta
neuvoteltu ja tultu siihen tulokseen, ettei kannata siirtää
Arttua sinne ja jatkaa hoitoja siellä, kun lähes sata
varmana lopputuloksena on se, että koira pitää nukuttaa
pois. Hoidot eivät tehonneet.
Omistajien kertomusta Artusta:
Arttu on oikein seurallinen otus
ja sympaattinen luonne. Suurin piirtein kaikki, jotka lähistöllä
asuvat tai tulevat vastaan, tuntevat Artun ja Arttuhan tykkää
kaikista tutuista ja menee moikkaamaan.
Arttu tykkää autoilusta ja mökkeilystä, mutta ei vierasta
kaupunginkaan melua eikä kovia ääniä. Kaupungissa Artun suurta
lenkkiherkkua olisivat ihmisten heittämät purukumit, jos niitä vain
antaisi sen syödä. Pentuajan tupakkahimosta on sentään jo päästy
eroon. Sen sijaan kaljaa kuluu: nimittäin pahviset mäyräkoirakuoret
on ehdottomasti silputtava pieniksi, kun sellainen lenkkipolulta
löytyy.
Kotona se vahtii ja räjähtää tarvittaessa oikein
kovaäänisesti, jos joku sen mielestä pitää liian kovaa tai
erikoista ääntä käytävässä, Arttu tietää. että
järjestyssääntöjen mukaan hiljaista pitäisi olla klo 23 - 7
välillä ja jos joku ei tätä noudata, on annettava kurinpalautus
parilla pelottavalla karjaisulla.
Mökillä vartiointi alkoi jo viime kesänä (v. 2004), vaikka ikää
ei ollut vielä paljon. Illan hämärtyessä Arttu loi kuistilla
terävän katseensa tontille ja ympäristöön ja kävi tarvittaessa
tekemässä valvontakierroksen pihamaalla. Varsinkin isännän ja
emännän saunoessa valvontatehtävä oli sen mielestä erityisen
tärkeää.
Meillä ehdottomasti on näin päin, että Arttu vahtii
isäntää eikä isäntä Arttua.
Komentamisesta Arttu ei tykkää
lainkaan, vaan mielellään osoittaa, että oma tahto se on
minullakin. Paras tapa monesti on ollut rauhallinen selitys, ettei
näin voi tehdä ja toistaa opetus tarpeeksi usein.
Jos kotona
puhutaan jostakin asiasta kovin määrätietoisesti ja kiihkeästi,
Arttu nousee vasten ja katsoo silmiin "et kai sinä vain ole
vihainen?". Siinä monesti pahin kiihko laantuu, kun Artun
lempeät silmät katsoa nakottavat suoraan silmiin.
Veden kanssa
läträämisestä Arttu ei erityisesti pidä. Uinti ei tule
kysymykseen missään tapauksessa. Kovimmalla helteellä tukalaa oloa
kyllä viilennetään kastelemalla tassuja rantavedessä.
Kaiken
kaikkiaan ollaan kyllä oltu tyytyväisiä Arttu-otukseen tai "Arttu-Iivariin"
tai "Iiliäiseen" jne. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Keväisin
terveisin Eeva-Liisa ja Urpo
|
